keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Tuplahäät

Joku varmaa ihmettellee ko mittää ei kuulu Rauhast, vaik meil o jännät paikat. Näytti silt, ettei Rauha ensimäisist kenraaliharjotushäistäs tullu kantavaks. Paino ei ruvennu yhtää nousemaa ja pari viiko pääst häl alko uus juaksu. Ei sit mittää ko kissa kuljetettii taas Onni tyä Mäntsälää saunaa, joka oli hee häähuanees.

Ensimmäisel kerttaa Onni isäntäväki kuuli äänii, joist tiäsi, et jotaki tapahtu, toisel kerttaa ei kuultu ei nähty mittää. Mukko sen, et Onni ja Rauha oli kavereit ja viihty keskenäs. Rauha makas saunalavol sfinksi näkösen etutassut puuhkas. Kuulemme hän näytti ain silt, et hän hymyili. Onni isäntäväjel tuli eppäily, et oliko Rauhal lainka juaksukaa vai onko hän perältäki jo kantavan, ko Onnikaa ei liverrelly häl niinko ensimmäisel kerral. Muuto vaa heil näytti oleva mukavaa. Semmonenki ajatus esitettii, et jos Rauhal oliki vaa "valejuaksu".

Rauha viipy reissullas neljä voorokaut, ja Onni isäntäväki ystävällisesti kuljetti Rauha Koskel, josa me sillo oltii. He ihmetteli, ko Rauha mauku koto-olois. Onni tykön hän oli kuulemma ollu ihan hiljane kissa. Ko viaraat meni mennootas, sit vast Rauha maukuki suuree äänee. Hän vissii kerto, et mimmost siäl Onni tykön oli ollu.

Pia Rauha asettu miälipaikalles kankaspuitte pää.

Ruska otti Rauha vastaa luannikkasti ja rauhallisesti. Ei mittää hämminkii eikä välieselvityst ollu.

Rauha ja Onni tuplahäitte kunniaks nautittii Onni emännä ja isännä kans fadelmajuustokaakkuu.

Ny mää punniskele Rauhaa joka toine aamu. Mee vaaka näytti 4,6 killoo, ko häne tuatii kottii viime viiko lauvvantain. Tänä aamusti paino oli 4,8. Siit ei viäl voi tehd johtopäätöksii, ko vaaka o henkilövaaka ja mää puntaroitte Rauha pitämäl hänt sylysäni ja sit itteni ilma hänt ja laske erotukse. Muutonki mee vaaka näyttää puale killoo liikaa.

Toine asia, mitä mää ny seuraa, o Rauha nisät. Joskus kolmanneel tiineysviikol tai sen jälkee nisät alkaa punottaa ja hiuka paisuumaa ja nisie ympärilt lähtee karva.

Täsä eilisilla nisätutkimus. Jos Rauha olis jo ensimmäisel kerral tullu kantavaks, se näkys nisist. Jos olis tullu toisel kerral, näkkyy vast myöhemmi. Viäl ei mu miälestäni nisis nävy muutoksii.

Ny sit vaa varrotaa tiatoo, et onko vai eiko ol kantavan. Jos ei ol, sit tuplahäät muuttuu triplahäiks. Sillo koitetaa kissahäit vaihteeks meil.

* * *

Hiljakkoi o tullu uus ploki seuraaja, Keltsu. Tervetulloo vaa, Keltsu!

perjantai 29. elokuuta 2014

Kenraaliharjotus

Rauhal oli kenraaliharjotus. Hän kävi Onni tykön. Onni o punatäplikäs kolli, joka assuu emäntäs, isäntäs ja kissakavereittes kans Mäntsäläs. Häne viralline nimes o Kissakallion Orlando.

Ko Rauha o enskertalaine ja treffie seuraukset o viäl pelkkie arvauste ja toivomuste varas, puhutaa täl kerttaa ny varovasti kenraaliharjotuksest. Ehkä Rauha ja Onni tiätää, oliko nämä oikeet häät, joist oikeesti tullee pentui. Myähemmi voidaa tän pan Onnistaki hiano kuva, sikko mahdollisesti ilmenee, et pentui olis tulos. Jossei ol, sit Rauhal o tiados uus reissu Mäntsälää. Siäl o semmone sauna, josa pidetää kissoje häitä.

Rauha ja Onni esiteltii toisilles ensimmäist kerttaa Myyrmäe kissanäyttelys viime lauvvantain. Sillo he oli vast salakihlois. Heti seuraavan päivän sunnuntain koton mää katteli et ei kai Rauhal ala kiima. Maanantain asia varmistu ja samatiä Rauha matkusti Mäntsälää Onni tyä. Paljo paremmi tämä kenraaliharjotus luanas ko Ruska kenraaliharjoitus aikoinas. Ensti alkuus Rauhaki oli rähissy, muttei tarvinnu pelläät et antas Onnil päi korvii, ja viihty Onni kans neljä päivää.

Seuraavan päivän tiistain mul oli mialuine kyläkutsu Naukulaa kattomaa Mammaa ja Sulloo. Mää oli kertonu jo Mammal tämä salaisuude, ja Mammaa oli taas ruvennu lauluttammaa. Hän laulo mul Saku Sammako sävelel:

Rauha neitonen kosiomatkallaan,
ahaa, ahaa.
Rauha neitonen kosiomatkallaan,
hän lauleli kauniita laulujaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Ny muaki rupes lauluttaa. Mut mää funteerasi, ettei Rauha kosiomatkallas laulellu, hän jännäs ja suhisi ja murisi. Ainaki alvus. Se laulamine oli Onni heinii. Sit mää keksei oma lauluni täst Naukula mamma ideast. Lauluu tuliki mont värssyy.

Rauha-neitonen kosiomatkallaan,
ahaa, ahaa.
Rauha-neitonen kosiomatkallaan
empi ja harkitsi rukkasia,
ahaa, ahaa, ahaa.

Onni-sulhanen Rauhan tavatessaan,
ahaa, ahaa.
Onni-sulhanen Rauhan tavatessaan
hän lauleli kauniita laulujaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Mikset kultasein lähtisi saunomaan,
ahaa, ahaa.
Mikset kultaisen lähtisi saunomaan,
Onni pyyteli Rauhaa suostumaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Sulle kukaan muu ei sopisikaan,
ahaa, ahaa.
Sulle kukaan muu ei sopisikaan,
sillä kultaa on Onnilla varpaissaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Rauha ei paljon piittaakaan,
ahaa, ahaa.
Rauha ei paljon piittaakaan,
jollei Onninen hiirtä jahtaakaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Onni se hiirtä noutamaan,
ahaa, ahaa.
Onni se hiirtä noutamaan
ja Rauhalleen kiiruusti tarjoilemaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Nyt Rauha-kissasta huomataan,
ahaa, ahaa.
Nyt Rauha-kissasta huomataan,
että nainen on nainen aina vaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Ei kelvannut Onni - kas kelpasikin!
Ahaa, ahaa.
Ei kelvannut Onni - kas kelpasikin,
sillä Onni se lauleli kauneimmin,
ahaa, ahaa, ahaa.

Hiiru oli jekku Rauhan vaan,
ahaa, ahaa.
Hiiru oli jekku Rauhan vaan,
sillä Onnin hän kelpuutti onnessaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Rauha ja Onni ei huomaakaan,
ahaa, ahaa.
Rauha ja Onni ei huomaakaan,
että kultaa on Rauhalla varpaissaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

No, mua o tiistaist astikka kovi lauluttanu. Tänäpä Rauha tuatii kottii riijjuureissultas. Mää vähä jännäsi, millai Ruska vastaaottaa Rauha. Mut ei mittää. He tervehti toisiis nenuttelemal. Ruska haisteli tarkkaa kaikki Rauha kamppeet. Ei yhtää murinaa, ei yhtää suhinaa, vaik Rauha oli käyny viaraa kolli tykön ja tuli takasi kottii tuaksuines.

- Mä ihmettelinki mihin sä oikein katosit. Ai tykkäsiks sä siitä Onnista? 
Meinaaks toi saada pentuja? Eihän se osaa niitä edes hoitaa. Sehän on itteki pentu.
Jos mä hoidan?

Ruokaa! Tuokaa ruokaa. Mun on nälkä. 

Jano mulla vasta onkin. Kauhee jano. Mä en tainnu muistaa juoda siellä Onnilassa. 

Ai ku mun on kova uni. Mä meen nukkuun tänne sängyn alle. 

Ennen ku mä nukun kunnolla, mä haluun vielä vähän aikaa kehrätä mun emännän sylissä.
Mut ku se ei anna mun olla tässä mukavasti, sohii ja söhrää tolla kamerallaan. Sanoo et
tää on meijän yhteinen selfie. Tuli kyl vähä epätarkka. 






sunnuntai 24. elokuuta 2014

Tärkee paperi ja muit kissanäyttelyjuttui

Eilä oltii RUROki kissanäyttelys Vantaal Myyrmäkihallis.

Ruska tapas mukkaa tälläyty häkkikartiineitte taa piiloo eikä paljo näyttäytyny mukko sillo ko oltii menos tuamari arvostelluu.

Täsä Ruskaa tarkastelemas suamalaine tuamari Jarmo Räihä ja tuamarioppilas. 

Samasest näyttelyst o kerrottu muissaki plokeis, ainaki Kissankujeita, Naukulan Kerho ja Kuin kissa kermakupilla -plokeis. Naukulas Mamma oli julkassu Sulo arvosteluseteli yhteisesti tulkittavaks. Se oli kirjotettu englanniks ja hiukka ranskaksi, varsinaisil hiaroklyyffeil. 

Ruska arvosteluseteli o kirjotettu selväl suame kiälel. Määki julkase se täsä. 

Kohdas "Tyyppi" sanotaa: "Isokokoinen naaras, lihaksikas,..." Sit lukiskos: ... vahvat jalat". Siit ettiippäi en ymmär. 

Sanottasko kohdas "Silmät": "Kauniit, avoimet"?

Kohdas "Kunto" toisel rivil lukkee, kai: "Dietin tarpeessa."

Saiskos tulkinta-appuu? 

Arvostelutulos oli kumminki CAPIB, se mitä täält hajettiinki. Se tarkottaa: "Kansainvälinen Premier-sertifikaatti luokan 8 voittajalle." Emmääkää enne näyttelyy tiätäny, mitä tarkottaa luakka 8. Ny mää tiädä, et se o kissoil, jokka (kastraatti)luakas 10 o saanu kolme CAP-sertifikaattii kolmelt eri tuamarilt. 

Vällii tämmöne vakavaluanteine elämäpohdinta. En olis neljäkymmene tai kolmekymmene enkä ainakaa kahdekymmene vuade vanhan ikäpäivän uskonu, et joskus kuudekymmeneviide ikkäisen tohkeisani ja huvikseni käy kissanäyttelyis. Tämä oli tänä vuan jo viides! Nuaren olsi pitäny tätä peräti turhapäiväsen touhun. Kumma juttu, et näis kissapiireis meikäläisest o tullu melkei puhelias ja sosiaaline tyyppi. 

Takasi näyttelyy. 

Rauha tuamarin oli ranskalaine (?) Louis Coste. Rauha piti ommaa rähinääs tuamaril, mut tämä pualestas piti kahdekeskise puhuttelu Rauhal. Sej jälkee Rauha rauhottu olemaa kissoiks. 

Näi nätisti Rauha oleskeli tuamari pöydäl. Ihme juttu. 

Rauha pääsi tuamari parhaaks aikuiseks naaraaks. Hianosti kävi. 

Siit seuras, et Rauha joutu (omast miälestäs) ja pääsi (mu miälestäni) loppupaneelii kilpailemmaa sammaa sarjaa siskos Mesi (Pinkkitassun Dorothy) ja usiamma muu kans. Mesi sai kaks tuamariääntäki mut kumpanenkaa heist ei voittanu. 

Näyttelys taas kerra tavattii monta tuttuu kissaa ja kissasukulaist, ja monta tuttuu ihmistäki. 

Kaikist kaukasemmat oli Ranskast tulleet kaks mademoisellee, Pinkkitassun Francine ja häne emäntäs Christine. Koton Grenobles Francinel o kaverin toinenki suamalaissyntyne kissa, hänt vuade vanhempi Pinkkitassun Chisu. Francine ja häne emäntäs oli siis matkustanu näyttelyy Ranskast astikka. Ruska o punatabby Francine isotäti ja ruskeetabby Chisu täti. 

Kuvas mademoiselle Christine esittää kissatuamaril mademoiselle Francine. 

Pitkäst aikaa oli mukavaa nähd Mäkikati väkkeeki. Näyttelys oli Mäkikati emäntä ja isäntä ja yks hee kissoistas, Mäkikatin Pikasso eli Kassu. Kassu o Sinfonia velipoika. Muistatte varmaa, et Sinfonia o Ruska ensimmäiste pentuje isä. Kassul ja Sinfonial o sama isä mut eri emät.  

Täsä Mäkikatin Pikasso eli Kassu tuamari käsittelys. Tavallise lunkilt tämä Kassu vaikuttaa. 

Toivotettaa kovasti terveisii Sinfonial, joka oli Ruskaa riiatessas varsinaine gentlemannikissa. 

Kuvat näyttelyst: Merja Lainio. 

perjantai 22. elokuuta 2014

Elli Velli Karamelli

Hoitokissa Elli o ollu mu miälesäni koko kulunee viiko aja, vaik häne emäntäs haki häne jo viime pyhän. Elli tuli olleeks meil runsaat kolme viikkoo enkä olis uskonu et kissat vois soppii yhtee nii hyvi. Ny tuntuu melkei, et kissoje päivät oli lepposammat ja ilosemmat kolmestas ko kahdestas. Ruska ussei rähisee Rauhal aika lai, jos Rauha yrittää leikkii häne kansas. Ko Elli oli leikkikaverin, Rauha ja Elli leikki keskenäs ja Ruskaki välistäi meni mukkaa leikkii.

Siskot ussei nukku yhdes. Sitä oli sulost kattel.

Ja leikki yhdes. Täsä painitaa.

Näyttää silt, et seuraava kuva olis taas nukkukuva. Uni tullee silmää ja siskokset nukahtaa toistes kainaloo.

Terveisii Ellil ja häne emännälles!

Jaaha. Meil o taas vähä jännä viikovaihde edes, ko Ruska ja Rauha osallistuu huamen lauvvantain kissanäyttelyy Vantaa Myyrmäes, Myyrmäkihallis. 

maanantai 18. elokuuta 2014

Kippapuutarha


Suve aikan mää ole sillo tällö käyny kasvitiäteellises puutarhas Englannis. Kippapuutarhas. Tähä kasvitiäteellissee puutarhaa kuuluu lukematon määrä kippoi ja kuppei. Täsä ny vaa muutama. Näytil tosa o isoi ruakalautasii. Niist näkkyy kaikist parhaammi kukkakuviot. Joka kukka-aihee viäree o kirjotettu kukkase tiäteelline ja englannikiäline nimi. Täst voi vähä oppiiki.

Esimerkiks sinisarja o englanniks African Lily, 'afrikanlilja'. Sormustinkukka o Fox Glove, vähä ninko 'ketunkinnas'. Harjaneilikka o englanniks Sweet William. Mää en oikee tiä mitä muut se vois tarkottaa ko 'Kultainen/suloinen William'. Vuakko pualestas o Windflower, eli 'tuulikukka'.


Täs hiukka piänempii jälkiruaka- tai salaattilautasii ja lissää kukkakuvioit.

Kukkie lisäks kippoihi o maalattu perhosii ja muit nättei hyänteisii.

Kaikki ei kylläkä tykkää näi kirjavist ruaka-astioist. Heist ei sovi et olis kukkasii, "ruahoi", tai saatikka hyänteisii ruakalautasel. Mut kauniit nämä o mu miälestäni.


Täsä leipälautasii.



Ja täsä viäl piänempii pikkulautasii, semmosii kissakupi kokkoisii. Näitte matalai lautaste lisäks o eri kokkoisii syviä lautasii ja kulhoi. Ja sit o toopit, pilkkumit, kipat joist trahteerattaa ruakaa. Ja ruuvvaavalmistuskippoi kans. Posliinipäiset lusikat ja kaffelit, veittet ja ottimet.


Mukei.



Teekuppei, vanhempi sarja



Teekuppei, uudempi sarja


"Kuukaude teekupit." Eli joka kuul tammikuust joulukuuhuu oma. Tämä sarja mää tilasi. Ja on kuppei ennestäski kaapit täyn.

Mukavat kupit kaffekuppein. Ei ihan piänet, just sopivat.

Ruusuteekannu. En voinu vastustaa tätäkää kiusaust ja tilasi ittelleni. Vaik sit koristeeks. Mul o teekannui ennestäski. Tämä kuuluu toisee särviisii, kasvitiäteellissii ruusuihi.


Täsä ruusuastiasto isot lautaset.


Kasvitiäteelline puutarha ja linnut. Näitäki o kokonaine särviisi.


Eksoottine kasvitiäteelline puutarha. Tähe särviisii o kuvattu kuus erilaist eksoottist kukkast.

Kasvitiäteellist puutarhaa (Botanic Garden) o valmistanu jo yli neljäkymment vuat Portmeirion Englannis. Heil o nettikauppa, jost kippoi voi kattel, mut nettikaupast ei voi ostaa mukko Englantii ja Irlantii. Mää ole tilannu sillai, et ole kattellu nettikaupast ja sit kirjottanu sähköpostii hee tehtaamyymälääs ja kysyny onk heil sitä ja sitä ja mitä se maksaa. Tehtaamyymäläs o halvemmat hinnat ko nettikaupas muttei siäl ol samoi tarjouksii. Mut he lähettää Suameeki.

Tääl Suames kaikist tunnetumpi Portmeirioni särviisi o varmaanki Pomona, aika sama tyyline ko nämä kukkassärviisit. Stockmanni tavaratalo pitkän aikaa myi Pomonaa muttei ennää. En tiä minkä tähde o myynti lopettu. Olem mää näit kukkasaiheisiiki kippoi nähny Suames josaki myynnis muttei varmaankaan niit ol missää kovi suurt valikoimaa.

Ruususarjaa (Botanic Roses) ei ol lainka Portmeirioni nettikaupas enkä ol kysyny sitä tehtaamyymälästäkää. Mää tilasi ruusukannu toisest nettikaupast Englannist, Chinacraft-nimisest.

Tämä ei ollu maksettu mainos. Muuto vaa tykkää kattel kauniit kippoi - ja kukkasii, ja näyttää muilleki. Ny ole sit muutama kipa lankennu ostamaanki kyl, vaikken yhtää tarttis. Mutten sunkaa läheskää näit kaikkii. Sadepäivä ratoks voi seikkail kippatrekoolis.

* * *
Kippoje kuvat ole ottanu Chinacraft-nettikaupa tuate-esittelyist ja tehny itte kuvist kollaasei.

* * *
Tervetulloo lukijaks ja kattelijaks, Sofia ja Olga! 

tiistai 12. elokuuta 2014

Rakkaat kissasiskot

Hoitokissa Elli ja Rauha o niinko parhaat ystävykset. Tämä o mul mysteeri. Ei he varmaa tiä olevas siskoksii. Minkä tähde he sit o näi tuttavallisii? Elli lähdöst kottoo o koht kulunu jo yhdeksä kuukaut. Elli o ollu ainoon kissan ja Rauha jäi syntymäkottoos emos kans.

Ko Elli, Eetu, Raita ja Rauha oli viäl koton piänin pentuin, Rauha ei ollu erikoisesti kenenkää kaveri, mu muistoni mukkaa. Pikemmi Rauha oli muitte tarkkailija ja seurailija, vähä semmone huuhailija, joka meni toiste peräs, jos meni. Ain ei menny. Raita oli kaikkein vilkkain ja Eetu ja Elli hyvät kakkoset. Rauha vaikutti kaikista rauhallisemmalt.

Ny Elli ja Rauha o söpöt kaverukset.

Rauha nualee Ellii...

ja Elli Rauhaa... Voorotelle.

Kaulatuste.







Välil venutellaa ja muutetaa asentoo.

Välil pusketaa...

Täsä kaikki kolme näkyvil. Ruska ei tul yht liki, ei yleensä koskaa nuku Rauhankaa kans kaulakkai.

Mut nämä kaks tykkää ol liki toisiis. Millais sit suu pannaa, ko Elli lähtee ommaa kottiis? Tulleeko heil ikävä?

Ain ei sunkaa maat paikallas. Joka aamu ja ehtoo o riahut. Oikee varsinaiset riahujaiset. Elli ja Rauha painii ja vaanii toine toisiis, hyäkkii toistes kimppuu ja sit taas painitaa.

He painaa pää viidenten konttin läpi huaneitte. Hianoo jos ovi köökist kuistil o auki ja voi jatkaa täyt faarttii kuistilt vintiportaitte yläpäähää astikka.

Rauha o kilo painavampi ko Elli, mut painileikis he näyttää oleva tasavertaset.

Välil vaanitaa. Kumpi hyäkkää ensiks?

Ruska seuraa jälkikasvu leikkii sänky päält. Hän ei Elli ja Rauha painileikkii osallistu, vaik Rauha kans hän kyl välistäi painii. Mut jälkikasvu juaksuriahu tempaa Ruskanki leiki pyärteisii. Parhaimmillas kaikki mattot o läjäs. 

maanantai 11. elokuuta 2014

Kuisti

Suvilystipaika kuistiprojekti o tänä suven jatkunu hiuka.

2011 talo ja kuisti näytti tält. Talo oli viimitteeks maalattu joskus 1950-luvul. Miäs alotti vanha maali krapsuttamise. Varsinki tält eteläsyrjält maali oli aika hyvi jo tippunukki ja talo harmaantunu.

Niinko kuvast näkkyy, kuisti oli painunu kassaa.

Enneko maalaushommii alotettii, talo eteläpuale alahirret vahetettii eli talo kenkitettii. Hommaa oli tekemäs "puusuutari", itteki vanhas talos asuva vanhoje rakennuste korjaaja.

Viime suven miäs alotti talo maalaamise. Puusuutari kävi suaristamas talo toist kuistii. Hänt avusti siin miähe veljepojat, jokka talo virallisesti omistaaki.

Samal kuisti sisäkatto, laattee ja sisätraput uusitti.

Sataprosenttise suaraa kuistii ei saatu. Kuisti olis ratkennu liitoksistas jos olis joka suhtees suaraa pakotettu. Sitä paitti vanha talo o rakennettuki hiukka vinnoo paikkapaiko. Esimerkiks talo yks klasi o selvästi vinnoo asennettu, jos tarkkaa kattoo.

Miäs jatko suaristamise jälkee maalaushommaa ja korjas klasei. Kuvas kuisti klasit o irrotettu. Klasei yläpual hän teki samallaise koristee mikä o talo muittenki ikkunoitte pääl.

Tänä suven kuisti o saanu uudet ovet vanhoje lahonneitte tilal, mittoje mukkaa samallaiset. Täsä ovi paikallas viäl ilma saranoit. Viäres seinää vaste seisoo vanha ovi.

Hetke aikaa miäs funteeras maalaako ove samal vaalee färil ko talo vai samal vihriäisel ko pääovi.

Loppui lopuks ove färiks tuli sama ko toisenki ove.

Täsä kuisti ovi maalattun ja vanhat saranatki paikallas. Saranat tuli samal kohtaa misä ne oli ollu. Lukku ja kahva ovest viäl puuttuu.

Viäreine kellariovi o vanha ja laho mut maalattu. Kellari o nii vanha, et tämä talo kerrotaa oleva jo kolmas se pääl. Ehkä kellariki jonaki vuaten saa uude ove.

Koko talo maalaushomma o viäl jatkunu, ko talo o saamas toist maalikerrost. Klasei korjaus jatkuu kans.

Pikkuhiljaa vanha talo korjaantuu ja uudistuu.